Pyykkipäiväkirja; Hoida tuoreeltaan!

Ensimmäisen lomapäiväni tehtäväksi olin kirjannut selvitellä pyykkikorin pohjimmaiset. Kyseessä oli melkoinen kirjo korissa kuukausia pyörineitä tahrautuneita tekstiileitä, joiden käsittelyyn tulisin tarvitsemaan nettiä, Marttojen niksejä ja aimo annoksen kahvia. Aloitin projektin nopealla laastarin repäisyllä eli kippasin pyykkikorin sisällön olohuoneen lattialle. Nyt hanketta ei enää voisi lykätä! Päätin ottaa ongelmatekstiilit käsittelyyn päällimmäisestä alkaen ja hoitaa ne saman tien valmiiksi pyykkikassiin ja siitä kaksnelosen koneisiin lykättäviksi. Yksi kerrallaan lähestyttynä tuo epämääräinen vuori ei enää tuntunutkaan niin voittamattomalta.

Nyppäisin kasasta ensimmäisen haasteeni ja siirryin sen, läppärin ja kahvikupin kanssa sohvan nurkkaan ratkaisua etsimään. Joululiinassa oli lukuisia steariiniesiintymiä. Muistin, kuinka olimme siskon pojan kanssa harjoitelleet pitkien kynttilöiden sytyttämistä tartuttamalla tulta yhdestä sytyttäjäkynttilästä toisiin. Liinalta pystyi hahmottamaan sytyttäjäkynttilän kulkureitin ja muistin pienen, innokkaan sytyttäjän riemun tulen tarttuessa aina uuteen kynttilään. Nyt tahrojen äärellä en tuota riemua tavoittanut. Liinan säilöminen korin pohjalla osoittautui olleen täysin turhaa, sillä tämä steariinin poisto tulisi netin mukaan olemaan ihan helppo homma! Ensin rapsuttelin steariinit pois ruokailuveitsellä ja silitin liinaan jääneet rasvatahrat talouspaperin läpi. Olo oli kuin taikurilla! Lopuksi hieraisin vielä sappisaippuaa päälle ja heitin liinan pesukassiin, jonka kanssa tosiaan lähtisin urakan lopuksi kaksneloselle ja palaisin kotiin puhtaiden, kuivien pyykkien kera.

Seuraavana käteen osui mustikkainen keittiöpyyhe. Marttojen mukaan tuoreeseen tahraan voisi kokeilla kiehuvaa vettä, maitoa tai sitruunamehua. Yllättävän moni näyttää netin mukaan puhuvan sitruunan puolesta ja käsitiskiaineellakin on tuoreita tahroja saatu pois. Päädyin kuitenkin tuttuun sappisaippuaan päättäen ensi kerralla hoidella mustikkatahrat heti niiden ilmaannuttua. Mikäli sappisaippua ei saisi tahraa poistumaan, olisi minulla vielä nikseistä jäljellä valkoisen pyyhkeen kloorivalkaisu tai oma ratkaisuni värjätä liina violetiksi.

Äh, seuraavaksi purkkaa paidalla: ällöttävä ongelma ja vastenmielinen hoitaa. Ohjeita noudatellen pakastin paitaa tovin ja rapsuttelin jäätyneen purukumin varoen tomaattiveitsellä irti. Sehän lähti! Lopuksi sappisaippua, tuo taika-aineeni, purkan paikalle ja jälleen yksi tekstiili lensi pesukassiin.

Seuraavaksi käsittelyyn tarjoutuivat perintölakanat kauniine pitseineen. Ne olivat ajan saatossa muuttuneet kerrassaan surkean värisiksi. Kloorissa voisi liottaa, mutta se kuulosti minun käsissäni hieman vaaralliselta. Päädyin nakkaamaan lakanat pesukoneeseen pesupalloon lorautetun kloriitin kera. Kloriitin sijasta olisin mielelläni kokeillut hyväksi havaittua ja ympäristöystävällisempää ruokasoodaa, mutta sitä ei minulla nyt ollut. Linkokuivat lakanat sitten pesukassiin päätymään viimeistelypesuun, joka kloriitin käytön jälkeen on tarpeen. Enää muutama sappisaippualla käsiteltävä juttu, kuten punaviinitahra, jonka vieruskaveri taannoin poistettiin tuoreeltaan sirottelemalla päälle suolaa ja pesemällä sitten astianpesuaineella pois. Tämä pieni tahra jäi tuolloin kuitenkin huomaamatta. Untuvatakin kauluksen meikkivoidekuorrutukseen hieroin niin ikään sappisaippuaa. Tunkkaiset urheiluvaatteet saivat liota hetken veden ja etikan seoksessa, siten niiden pitäisi raikastua ja olla tuottamatta heti lämmettyään epämieluisia aromeja. Kuulakärkikynän tahraan suihkutin yllättävää tehoainetta, hiuslakkaa. Pyyhin tahraa pehmeällä pyyhkeellä ja sipaisin haalenneen jäljen päälle vielä sappisaippuaa. Jokin muukin tahranpoistoaine sopisi netin mukaan minun suosimani sappisaippuan tilalle.

Jäljellä oli enää pyykkikaapin ja seinän välissä varastoimani likainen nukkamatto. Harkitsin tovin sen raikastamista soodalla, imuroinnilla ja tuulettamisella kunnes muistin Kaksnelosen tasopesukoneen ja valitsin sen varmempana ja vaivattomampana keinona. Nyt olivat pyykkikorin pahnanpohjimmaiset päätyneet esikäsiteltyinä pesukassiin ja mattorulla sidottu kiinni kantamista helpottavalla narulla. Siispä matkaan!

Pesulalla laitoin koneet jylläämään ja annoin tasopesukoneen imaista nukkamattoni sisuksiinsa. Mattokone ilmoitti minulla olevan nyt 22 minuuttia vapaa-aikaa, joten kipaisin ruokaostoksilla palatakseni siirtämään pyykit kuivausrumpuun. Untuvapesuohjelmalla pyörinyt untuvatakkini sai mennä tunniksi yksin kuivuriin jylläämään, jotta sitä tulisi varmasti täysin kuiva ja kuohkea. Tunsin itseni kerta kaikkiaan mestariksi! Minulta voisi jatkossa kysyä mitä vaan tahroista ja minä vastaisin! Vastaukseni olisi: ”Hoida tuoreeltaan ja katso loput Marttojen tarhanpoistovinkeistä!” Sieltä Marttojen listasta löytyi muuten pitkä rimpsu itsepintaisia tahraajia kengänkiillokkeesta ja ripsiväristä aina nokeen ja pihkaan saakka.

Matkaan puhtaan pyykin tuoksussa kotiin ja parkkipaikalla pyyhkäisen takkini hihan mustaksi auton oven lukkomekanismissa. Mitenkäs se menikään… Hoida tuoreeltaan!

Kirjoittajasta

Pyykkipäiväkirjan kirjoittaja on kahden teinin äiti, jonka elämää värittävät höpsöt koirat, sisarusten lapset sekä moninainen ystävien ja sukulaisten joukko.
Arkeen kuuluu oman yrityksen töitä, liikuntaharrastuksia, mökkielämää ja lisäksi ainainen pyrkimys saada pidettyä koti siistinä ja pyykkivuori hallinnassa.

Uusimmat artikkelit

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
If you use the [wpsl_map] shortcode outside a store page, then you need to set the ID or category attribute.